Hurraa, nyt on Kotimaisten kielten keskuksen 50-vuotisjuhlavuosi.
Helsingin Kirjamessut on Pohjoismaiden suurin kirjallisuustapahtuma. Tämän vuoden teema on kieli. Valokuva: Omar Levin
HELSINGIN kirjamessujen päivänpolttava teema on kieli. Tänä vuonna vietetään Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) 50-vuotisjuhlavuotta ja kotimaisten kielten teemavuotta.
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä toteaa Kielen asialla 50 vuotta -juhlakirjassa, että maan ainoan kieliviranomaisen rooli on ollut keskeinen suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkina näinä vuosikymmeninä ja on sitä myös tulevaisuudessa.
Nissilän lausunto on toiveikas ja luottavainen, vaikka yhteiskunta, kieliolot ja kieliviranomaisen työkenttä ovat muuttuneet. Kotus haluaa tehdä vastedeskin laajaa vaikuttamistyötä, joka koskee niin kielen laatukysymyksiä kuin asemaa. Juhlakirjassa kuitenkin muistutetaan, että Kotuksen tehtävänä ei ole kielenkäytön valvonta.
KIELENHUOLTO on kuulunut Kotimaisten kielten keskuksen lakisääteisiin tehtäviin alusta alkaen. Kielitoimisto aloitti toimintansa jo vuonna 1945, ja vaikka sennimistä paikkaa ei enää ole olemassa, nimi elää julkaisuissa ja Kotuksen toiminnassa.
Suomen kielen huollon ja nimistönhuollon asiantuntijaelimenä Kotuksessa toimii suomen kielen lautakunta. Lautakunta päättää kielenkäyttöä koskevista yleisluonteisista tai periaatteellisista suosituksista ja ottaa kantaa kielipoliittisiin kysymyksiin.
Nykyisellä toimikaudella lautakunta on korostanut, että hyvä yleiskielen hallinta on yhteiskunnallisen osallisuuden edellytys. Lisäksi lautakunta on tuonut esiin kielellisen saavutettavuuden merkitystä. Digitaalisten palvelujen ja erityisesti tekoälyn käytön yleistyessä kielen ymmärrettävyys on ratkaisevaa kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.
Kiinnostaako kielenhuolto enää ketään?
SUOMEN kielen lautakunnan suositukset eivät ole 2000-luvulla juurikaan nousseet julkisuuteen eivätkä puhuttaneet kielenkäyttäjiä. Suosituksia on tullut harvakseen, ja lautakunta lienee keskittynyt kielipolitiikkaan. Herättääkö kielenhuolto ylipäätään mielenkiintoa tätä nykyä?
Viimeisin kohu taisi syntyä toistakymmentä vuotta sitten, kun suomen kielen lautakunta päätti, että rakenne alkaa tekemään on hyväksyttävä muoto myös yleiskielessä rakenteen alkaa tehdä rinnalla.
”Suomen kieli – who cares?” kysyi Kielitoimiston silloinen päällikkö Pirjo Hiidenmaa vuosituhannen alussa. Veikkaan, että harva näkee kysymyksessä enää pienintäkään provokaatiota. Ketään ei välitä.
Kotus on monipuolisesti esillä Helsingin kirjamessuilla 22.–25.10.