Koulukiusaaminen on tärkeä motiivi Aleksi Lysanderin elämäntarinassa.
TEATTERI | Aleksi Suomesta. Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 30.12.2025 asti. Ohjaus Tuomas Rinta-Panttila, kirjailija Tuomas Kyrö, dramatisointi Ari-Pekka Lahti. Näyttämöllä Roderick Kabanga ja Eetu Känkänen. Lavastus, valo- ja videosuunnittelu Mika Haaranen, pukusuunnittelu Elina Kolehmainen, sävellys ja äänisuunnittelu Aleksi Saura, naamioinnin suunnittelu Tuula Kuittinen, dramaturgi Sanna Niemeläinen. ★★★★★
Aleksi Lysander (1989–2024) toivoi, että näytelmästä tulee mahdollisimman rehellinen kuvaus sodan jäljistä. Sota ei ole koskaan oikea ratkaisu. Kuva: Katri Naukkarinen / Helsingin kaupunginteatteri
SYKSYN teatteritapaus löytyy nyt Helsingin kaupunginteatterin pieneltä näyttämöltä. Tositarina suomalaisesta ammattisotilaasta Aleksi Lysanderista iskee katsojasta ilmat pihalle.
Aleksi Suomesta on Ari-Pekka Lahden näytelmäsovitus Tuomas Kyrön samannimisestä kirjasta, joka kertoo hyvin raadollisen kasvutarinan koulukiusatusta pojasta sotilaaksi. Suomalaisen äidin ja senegalilaisen isän poika liittyi jo 18-vuotiaana muukalaislegioonaan. Sen jälkeen hän palveli useissa kriisipesäkkeissä Afganistanista Afrikkaan, kunnes sai surmansa vapaaehtoissotilaana Ukrainassa viime vuonna.
Lysander menehtyi näytelmän kirjoitusprosessin aikana, mutta hän ehti ohjeistaa tekijöitä: ”Kun sodasta puhutaan, niin kuullaan usein jonkun toisen todistus, ei koskaan sotilaan. Me sotilaat emme puhu. – – Tärkeintä on se, että sinä yrität parhaasi ja kuuntelet. Että katsot minun elämääni ja yrität ymmärtää. Sitä ei tässä elämässä tapahdu tarpeeksi.”
Sydäntä vavahduttavan tarinan esittävät vuoropuheluna näyttelijät Roderick Kabanga ja Eetu Känkänen. Kuva: Ilkka Saastamoinen / Helsingin kaupunginteatteri
NÄYTTÄMÖLLÄ on kaksi Aleksia ja neljä sotilaspukua, muttei yhtään asetta. ”Kun sota tulee tällä hetkellä meitä lähelle todellisina kuvina, näytelmässä sodan esittämistä ei tarvita”, ohjaaja Tuomas Rinta-Panttila sanoo. Nyt pureudutaan syvälle ihmisen mieleen. Mitä sota on, ja mitä se tekee yksilölle? Mikä on sodan todellinen hinta?
Aleksi Suomesta -näytelmä kertoo karun tarinan miehestä, joka harjoitti sotilaan ammattia monilla rintamilla ja jonka mielen sota rikkoi peruuttamattomasti. Näytelmässä yritetään katsoa ja ymmärtää sotilasta, hänen valintojaan ja niiden seurauksia.
Mutta eihän sotilaalla voi olla vaikeuksia, sotilaan tehtävänä on sotia. Ongelmat paljastuvat aina vasta, kun on liian myöhäistä. Lysander itse toivoi, että hänen tarinansa voisi valistaa seuraavaa sukupolvea, niitä poikia, jotka ajattelevat, että sota on hienoa. ”Ei se ole sen väärti.”
Yksin.
KOULUKIUSAAMINEN on Aleksi Lysanderin elämäntarinassa ratkaisevan tärkeä motiivi. Vaikka hän havahtui suomalaisten rasismiin jo tummaihoisena pikkupoikana, hän ei ikinä kertonut kiusaamisesta kenellekään. Myöhemmin sotilasuralla eteen tuli tiukkoja paikkoja, mutta ei kuulemma koskaan yhtä hankalia kuin lapsuudessa. Opettajat eivät välittäneet, koulukaverit eivät puolustaneet. Lysander menetti uskonsa muihin ihmisiin ja kulki tiensä kymmenvuotiaasta asti yksin.
Helsingin kaupunginteatterissa vierailevat näyttelijät Roderick Kabanga ja Eetu Känkänen esittävät Aleksi Suomesta -näytelmän herkästi ja voimaperäisesti. Näin keskittynyttä ja puhuttelevaa dialogia en ole nähnyt aikoihin. Kumpikin näyttelijä naulitsee jo katseellaan.
Sydäntä viiltävä tarina kertoo hyvän ja pahan taistelusta, oikeasta ja väärästä, sodasta ja rauhasta, elämästä ja kuolemasta – ihmisenä olemisesta ja siitä, että ihmiselämässä asiat ylipäätään ovat harvoin mustavalkoisia.
”En halua olla väärällä puolella. Pitäisi vain ensin tietää, mikä on väärä puoli.”