Jokainen suomalainen tuntee Raul Reimanin iskelmälyriikoita.
Raul Reiman sanoitti itsensä suomalaiseen iskelmähistoriaan mutta ei halunnut olla esillä. Kuvat: Terttu Reimanin arkisto
ISKELMÄSANOITTAJA Raul Reiman (1950–1987) ehti kirjoittaa sanat lähes 1 300 kappaleeseen. Elämä oli yötä päivää sanoittamista, säveltämistäkin jos aikaa jäi.
Ihmisenä Reimania on luonnehdittu hiljaiseksi, salaperäiseksi ja vetäytyväksi. Hän ei viihtynyt julkisuudessa, eivätkä monet tekstejä levyttäneet artistit tavanneet häntä koskaan. Raul Reiman teki itsemurhan 36-vuotiaana.
Kuva iskelmätaivaamme erityislaatuisesta työmiehestä tarkentuu Juha-Matti Tammelan ja Antti Luukkasen kirjoittamassa uudessa elämäkertateoksessa Raul Reiman – Iskelmäsanoittajan elämä.
Raul Reiman teki töitä kotona ja viimeisteli sanoitukset kirjoituskoneella.
JOKAINEN suomalainen tuntee Raul Reimanin lyriikoita, vaikkei sanoittajan nimi olisi vanhastaan tuttu. Juha-Matti Tammelan kattavalta listalta on helppo kerätä näytteille parikymmentä suosikkia.
Raul Reiman kirjoitti monipuolisia iskelmätekstejä elämästä ja rakkaudesta, mutta kuolema istui koko ajan olkapäällä. Elämäkerta nostaa 1970-luvulta esiin kolkot liikanimet ”Ruumis-Reiman” ja ”Kalma-Reiman”. Media irvaili kuolemasta kertovia iskelmiä ja sai lisää sytykettä Lea Lavenin dramaattisesta euroviisukarsintojen tulkinnasta Aamulla rakkaani näin.
Reimanin mielestä hyvässä laulussa täytyy olla jokin sanoma. ”Kuoleminen ei välttämättä ole pessimistinen asia. Mutta kuitenkin se on jännittävä, pelottava ja kauhea”, hän totesi lehtihaastattelussa vuonna 1979.
Reiman teki suuren elämäntyön.
ELÄMÄKERTURIT kirjoittavat uudessa teoksessa Raul Reimanista pieteetillä. Taustoitus on tehty poikkeuksellisen tarkkaan. Tammela on perehtynyt Reimanin elämään yli 20 vuotta ja laatinut lisensiaatintyönsä Reimanin sanoituksista. Elämäkerrassa on lähteenä yli 200 haastattelua.
Samalla pikkutarkkuus on elämäkertateoksen kompastuskivi. Puuduttavat artistihaastattelut alkavat toistaa itseään, eikä sanoitus sanoitukselta etenevä luettelointi jaksa innostaa. Kokonaiskuva – ja Raul Reiman – katoaa yksityiskohtien runsauteen. Vaihtoehtoisesti iskelmätekstien analyysi olisi ollut kiinnostava näkökulma.
Mestarisanoittaja Jukka Virtasen mielestä Reiman teki suuren elämäntyön suomalaisen kulttuurin hyväksi. Vuonna 1989 Virtanen ehdotti Levyraati-ohjelmassa, että Reimanin koko tuotanto pitäisi arvioida uudelleen, koska tämä on mainettaan parempi sanoittaja.
Uudelleenarviointi on nyt julkaistu. Taitavalle näytelmän tai elokuvan käsikirjoittajalle tuore elämäkerta olisi aarreaitta.
Juha-Matti Tammela ja Antti Luukkanen, Raul Reiman –Iskelmäsanoittajan elämä. Tammi 2025